Tällä hetkellä ollaan rv 7 paikkeilla ja voin kertoo että oloni ei ole todellakaan paras mahdollinen. Mä olin jo unohtanut kaikki nää maailman oireet. Enkä muistanutkaan kuinka pahoinvointi on olemassa. Viime viikko oli ehkä kaikista järkyttävin. Heräilin yöllä pahoinvointiin, mikään ei pysynyt sisällä, joka ikinen aamu oli pakko juosta vessaan ja se hirvee väsymys! saatoin nukkua 11 h putkeen ja päivällä vielä 3 h päikkärit. Onneks Tomi ollut lomalla nyt pari viikkoo niin tosi paljon auttanut Sofian hoitamisessa. Onneksi.
Olo on nyt väsymyksen kannalta jo paljon parempi. Ei enää väsytä niin paljon ja nukun yleensä päikkärit silloin ku Sofia menee päikkäreille mut yleensä pärjään kyllä nukkumattakin niitä. ja pystyn vaihtamaan kakkavaipat oksentamatta! (pidätän hengitystä kylläkin) Mutta onneksi olo on muuten aika normaali. Välillä on alavatsakipuja. Mut muuten ihan jees. Kunhan tää pahoinvointi kohta helpottuisi. Sofiasta mulla oli n. 5 kk pahoinvointia :) Ja siitä äippäni epäili et tyttö tulossa.
LA on sitten 21.8.2014! WOHOO. musta tuntuu että tää aika tulee meneen niin nopeeta. On Sofia joka on pitämässä mulle seuraa ja keksimässä mulle paljon paljon kaikkea tekemistä ja viime kerralla kun raskaana olin, Tomi oli koko raskauden ajan armeijassa ja pääsi just kk aiemmin pois ennen kun Sofia tuli. Eli olin tavallaan yksin. Nyt on kyllä kivaa kun on toinen siinä, eikä mun tartte yksin kestää raskausajan vaivat yms. Heti kun pahoinvointi loppuu niin lupaan yrittää parhaani mukaan NAUTTIA tästä raskaudesta, sillä aiemmin pelkäsin kokoaika keskenmenoa ja aika meni jotenkin niin hitaasti. Tiedän että ollaan hirveen alussa ja keskenmenon riski on tietty vielä suuri, mutta tulee sitten jos tulee. Ei sitä kannata alkaa etukäteen murehtimaan. :)
Käytiin varhaisultrassakin viime viikon ma ja sielä oli ihan paikallaan pikkukaveri jonka sydän sykkii :) Eka sitä ei meinattu ees löytää kun oli niin pikkunen. Olin vasta viikolla 5, mut oli pakko mennä tarkistuttaan että on ihan oikeassa paikassa :)
Varmasti tulen päivittämään mun vointeja tänne.
Ja niin sairaalareissu :(
Sofia joutui viikko sitten viikonloppuna Taysin infektio-osastolle :( Tytölle nousi yhtäkkiä hirveä kuume yöllä. Eka oli 39,9 sitten lääkkeillä laski 37,8 sitten taas oli yli 40 asteen kuume eikä millään meinannut laskea. Taysiin soitettiin yöllä ja ne sano ettei tarvitse tulla vielä. Seuraavana päivänä kun kuume oli vielä korkea, mentiin Koskiklinikalle ja Sofialta otettiin kaikki maailman verikokeet ja arvot oli koholla. Lääkäri epäili verenmyrkytystä tai no ei epäillyt, vaan sano suoraan että teidän tytöllä on verenmyrkytys ja että täytyy osastolle mennä Taysiin. Kyllä me siinä Tomin kanssa säikähdettiin pahasti ja itku multa tuli. Onneksi Taysissa otettiin virtsakoe ja selvis et kyse oli vaan pissatulehduksesta ja Sofia joutui olemaan vaan yhden yön osastolla. Sitten pääsi kotiin ja hoitaja kävi kolmesti päivässä antamassa antibiootit kanyylin kautta ja kolmantena päivänä aloitettiin suunkautta kuuri, kun oli niin hyvin arvot lähtenyt laskemaan :)
Mun mielestä ennen kun epäillään yhtään mitään, täytyis ottaa ensin kaikki kokeet ja sulkea pois vaihtoehdot ennen ku mennään suoraan sanomaan et joo sillä on sitä ja tätä. Hui kyllä päässä pyörii kaikenlaista silloin :( Nyt pirpana nukkuu päikkärit omassa pinnasängyssään <3
Hyvää viikonloppua kaikille <3
.jpg)
